Lähdettiin miehen kanssa silloin viikko sitten takaisin maalle, kun ei oikein inspiroinu täällä kämpilläkään istuskelu. Oli kyllä mukavaa taasen ja varmaan sinne taas palaillaan jahka tuo pikkumies syntyy. Käytiin mustikoitakin noukkimassa. Eipä kauhean paljon saatu kerättyä, kun ensinnäkin no joo se pakastin on edelleenkin tuhottoman pieni, eikä olla viä uutta löydetty ja toisekseen meikäläisen maha oli sen verta sitten kuitenkin tiellä, ettei se noukkiminen käynyt aivan niin lahjakkaasti kuin olis voinu toivoa. No mukavata oli taasen ja chillimeininki jatkuu.
Eilen kävin neukkulassa 10 minuutin pikavisiitillä ja ensi viikolla sitten taas. Sinänsä turhauttavaa rampata, kun ei sieltä mitään uutta infoa saa ja tilani pysyy vakaasti samana tai ainakin tähän asti on pysynyt. Neukkutädit vaihtuu ja samat kysymykset ja ihmettelyt toistuu. Ej jaksa, ei huvita eikä oikein kiinnosta. Johtuneeko vain siitä sitten että alkaa ärsyttämään koko raskaus tai eniten ehkä ihmisten asenteet viimeisillään olevaa kohtaan. Joka suunnasta huudellaan, kun on iso maha ja voivoi koska syntyy ja läheiset varmistelee jatkuvasti mahdollista synnyttämässä olemista. Ei auta vaikka kuinka sanoo, että joo kyllä me ilmotetaan sitten kun on jotain mitä ilmottaa. Äitikin jo kovasti suunnitteli kyläilyreissua vauvan syntymän jälkeen ja teki selvityslistaa siitä koska voi nimiäisiä pitää jne. Hyväähän se tietty vaan tarkottaa ja on kauhean innoissaan vauvasta, mutta itse alan olla vain niin kauhean väsynyt tähän kömpelyyteen ja asioitten tekemisen rajoittuneisuuteen. On niin kauhea hinku juoksemaankin, että aivan pahaa tekee.
Kaiketi se on tämä pitkään jatkunut kuumuus, mikä aiheuttaa tämän pässeys-olotilan, vaikka eihän nytkään ulkona mikään älyttömän kuuma ole, mutta tämä kämppä imee nähtävästi jokaisen auringonsäteen itseensä, sillä tunnelma on kuin saunassa konsanaan.
Tuossa nyt vihdoin ja viimein kuvatus noista vaunuista. Kauheasti on kylässä käyneet tyypit niistä tykänny ainakin ulkonäön perusteella. Kuulemma jousitukset on ainakin ihan superit. Pian nähdään miten ne klaaraa käytössä. Sorgeverge muuten rumasta editoinnista. Ei ollut kuin paint käytettävissä ja sotkuista kotia en viitsi kauheasti esitellä, niin tuli sitten tommoset tosi taiteelliset reunat.
Eilen kävin neukkulassa 10 minuutin pikavisiitillä ja ensi viikolla sitten taas. Sinänsä turhauttavaa rampata, kun ei sieltä mitään uutta infoa saa ja tilani pysyy vakaasti samana tai ainakin tähän asti on pysynyt. Neukkutädit vaihtuu ja samat kysymykset ja ihmettelyt toistuu. Ej jaksa, ei huvita eikä oikein kiinnosta. Johtuneeko vain siitä sitten että alkaa ärsyttämään koko raskaus tai eniten ehkä ihmisten asenteet viimeisillään olevaa kohtaan. Joka suunnasta huudellaan, kun on iso maha ja voivoi koska syntyy ja läheiset varmistelee jatkuvasti mahdollista synnyttämässä olemista. Ei auta vaikka kuinka sanoo, että joo kyllä me ilmotetaan sitten kun on jotain mitä ilmottaa. Äitikin jo kovasti suunnitteli kyläilyreissua vauvan syntymän jälkeen ja teki selvityslistaa siitä koska voi nimiäisiä pitää jne. Hyväähän se tietty vaan tarkottaa ja on kauhean innoissaan vauvasta, mutta itse alan olla vain niin kauhean väsynyt tähän kömpelyyteen ja asioitten tekemisen rajoittuneisuuteen. On niin kauhea hinku juoksemaankin, että aivan pahaa tekee.
Kaiketi se on tämä pitkään jatkunut kuumuus, mikä aiheuttaa tämän pässeys-olotilan, vaikka eihän nytkään ulkona mikään älyttömän kuuma ole, mutta tämä kämppä imee nähtävästi jokaisen auringonsäteen itseensä, sillä tunnelma on kuin saunassa konsanaan.
Kale voi hyvin eikä ole tulossa ulos. En edelleenkään edes tiedä miltä oikea supistus tuntuu. Harkkareita on riittämiin ja alakerrassa tuntuu aina silloin tällöin painetta, mutta ei mitään sen kummempaa. Voi rähmänkäpälä jos oon tässä tilassa vielä ens kuun puoli välissä. Toisaalta en kyllä haluaisi mennä synnyttämään vielä piiiiiitkään aikaan, kun viime aikoina on kantautunu niin paljon juttuja inhottavista kätilöistä ja siitä mimmosta helvettiä se on, kun kivunlievitystä ei meinata kiireestä johtuen keritä antamaan ja osasto on tupaten täysi jne. No ei auta kuin yrittää ajatella positiivisesti, kun eteen se tulee kuitenkin ja vielä muutaman viikon sisällä.
Tuossa nyt vihdoin ja viimein kuvatus noista vaunuista. Kauheasti on kylässä käyneet tyypit niistä tykänny ainakin ulkonäön perusteella. Kuulemma jousitukset on ainakin ihan superit. Pian nähdään miten ne klaaraa käytössä. Sorgeverge muuten rumasta editoinnista. Ei ollut kuin paint käytettävissä ja sotkuista kotia en viitsi kauheasti esitellä, niin tuli sitten tommoset tosi taiteelliset reunat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti