Unta takana noin 4h ja meikä on pirteä kuin peipponen, ainakin vielä toistaiseksi. Joskus kahdeksan aikaan illalla alkoi tulla epäsäännöllisiä supistuksia ja olin niin riemuissani, et nyt finally se loppurutistus alkaa. Puoli yhdestätoista eteenpäin kellottelin niitä, kun tuli sen verran tiuhaan, mutta sitten ne alkoi hiipumaan ja loppuivat lopulta kokonaan. Menin sitten nukkumaan siinä toivossa, että ne alkais vahvistua uudestaan, mutta blah. Puksuttelin unta noin yhdestä viiteen ja on hitusen semmonen puulla päähän lyöty fiilis. Oisin ehkä nukkunu pitempäänkin, mut viiden maissa iski kauhee jano ja kun pääsin keittiöön niin huomasin meidän takapihalla naapurin kissaneidin jonka viime vierailusta on yli kuukausi aikaa. Kerittiin jo miehen kanssa pelätä, että sille on sattunut jotain, mutta ei onneksi:) Siellä se aidan päällä oli ja ihmetteli ja tuli heti tervehtimään. Eihän siitä sitten malttanut nukkumaan mennä suoriltaan vaan jäin leikkimään sen kanssa. Neiti lähti sitten painelemaan ja mä yritin mennä takas sänkyyn koisaamaan, mutta kramppaava selkä ei tuonu kovinkaan toivottua tulosta. Lähdin sitten pienelle käpyttelyreissulle vähän niinkuin toivoen, et vetreän selän lisäksi se sais aikaan supistuksia. No ainakaan vielä ei oo havaittavissa muutakuin harkkareita. Ehkä tänään pitää vetästä kunnon suursiivous jospa se vaikka auttais, jos ei muuta niin ainakin meidän molempien hengitysteitä. Villakoirien määrä on meinaan rajaton kiitos ton rasittavan olkkarin maton joka kerryttää pölyä ihan tuhottoman paljon. Vaihtoon kyllä joutaa het kun on rahnaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti