Ja väsymyskausi sen kun jatkuu. Menny taas muutama päivä ilman kirjottamista, kun tullu sen verran huonoja uutisia.
Maanantain neuvolassa muuten kaikki ihan kohdillaan, mutta verenpaine oli jotain aivan hurjaa 165/89!! Sain sitten verenpainemittarin kotio ja puhelinajan neukkutädille. Mä en tajua mikä miks stressaan neukkulassa tota mittausta jotenkin niin sairaan älyttömästi, ku het sitte ku pääsin kotio ja mittasin, nii paineet oli 120/70 enää :D
Sitten niihi tosi huonoihin kuulumisiin. Oltiin eilen miehen kanssa siellä ylimääräisessä ultrassa sen sydämen erikoistsekkauksen takia. No sydän oli kunnossa ja pikkumies oli varsin vilkas, mutta nyt sitte epäillään, että mulla on ollu/ on meneillään joku semmonen infektio mikä on aihettanu sen, että Kalen koko ei suuriltaosin vastaakkaan viikkoja ja painoakin pikkuisella on vain 577g (rv24+5). Toinen asia mitä se voi tarkoittaa on se, että Kalella saattaa sittenkin olla jonkinsortin kromosomihäiriö, vaikka alkuraskaudessa tulokset oli puhtaat. Kasvoissa ja vartalossa ei näkynyt ainakaan mitään merkkejä tuosta kromosomihäiriöstä, mutta voihan se olla lievänäkin versiona tms. Ajatukset on kauhean sekaisin. Ihan sairaan pysäyttävää tajuta, että oma lapsi ei välttämättä synnykkään terveenä. Sain kauhean sokki-itkukohtauksen autossa ja olin ihan sekava kun menin sitten suoraan käymään verikokeissa. Jossain vaiheessa joudutaan Tayssiin lisätutkimuksiin ja ainakin lapsivesipunktioon yms.
Kauhean rakas tuo pieni poika on ja nyt tuo rakkaus on saanu aivan uudenlaiset mittasuhteet. En usko enää sortuvani siihen itsestäänselvyys-ajatteluun mistä aina välillä olen itseni löytänyt tämän raskauden aikana. Mikään ei oo koskaan täysin varmaa, ei millään tasolla. Saatiin Kalesta suloinen 4D-kasvokuva mukaan ja sekä mies, että anoppi oli yhtä mieltä siitä, että on tosi paljon mun näkönen kaveri:)
Sitten niihi tosi huonoihin kuulumisiin. Oltiin eilen miehen kanssa siellä ylimääräisessä ultrassa sen sydämen erikoistsekkauksen takia. No sydän oli kunnossa ja pikkumies oli varsin vilkas, mutta nyt sitte epäillään, että mulla on ollu/ on meneillään joku semmonen infektio mikä on aihettanu sen, että Kalen koko ei suuriltaosin vastaakkaan viikkoja ja painoakin pikkuisella on vain 577g (rv24+5). Toinen asia mitä se voi tarkoittaa on se, että Kalella saattaa sittenkin olla jonkinsortin kromosomihäiriö, vaikka alkuraskaudessa tulokset oli puhtaat. Kasvoissa ja vartalossa ei näkynyt ainakaan mitään merkkejä tuosta kromosomihäiriöstä, mutta voihan se olla lievänäkin versiona tms. Ajatukset on kauhean sekaisin. Ihan sairaan pysäyttävää tajuta, että oma lapsi ei välttämättä synnykkään terveenä. Sain kauhean sokki-itkukohtauksen autossa ja olin ihan sekava kun menin sitten suoraan käymään verikokeissa. Jossain vaiheessa joudutaan Tayssiin lisätutkimuksiin ja ainakin lapsivesipunktioon yms.
Kauhean rakas tuo pieni poika on ja nyt tuo rakkaus on saanu aivan uudenlaiset mittasuhteet. En usko enää sortuvani siihen itsestäänselvyys-ajatteluun mistä aina välillä olen itseni löytänyt tämän raskauden aikana. Mikään ei oo koskaan täysin varmaa, ei millään tasolla. Saatiin Kalesta suloinen 4D-kasvokuva mukaan ja sekä mies, että anoppi oli yhtä mieltä siitä, että on tosi paljon mun näkönen kaveri:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti