perjantai 26. helmikuuta 2010

Mä en halua muuttaa enää ikinä

Alettiinkin muuttamaan noita kamoja jo eilen. Vähän alle puolet kamoista + minä jäin tänne vanhalle kämpälle. Huhkin eilen kuin hullu ja ihan liikaa. Siivosin mielettömästi ja kannoin aivan liian painavaa tavaraa, jotka sitten mukavasti aiheuttivat järkyttävät alavatsakivut. Hengittäminenkin sattui niin tajuttoman paljon, että säikähdin jo, että nyt menee kesken. No onneksi ne kivut sitten menivät ohi panadolilla ja lepäämisellä. Rasittavaa kun olen tällainen pässi. Angstaan kaikkea mahdollista ja sitten jossain vaiheessa huomaan, että jälleen opin oikean tavan kantapään kautta. Tuntuu vain niin pöhlöltä, kun täysin kantokykyinen aikunen ihminen kantaa vain jotain kevyitä pikku lodjuja ynnä muuta oheismatskua ja muut sitten vie sohvat ja sängyt sekä kaikki muut raskaat tavarat.

No anyways sain siivouttua jääkaapin ja pakastimen vielä illalla ja tänään on enää jäljellä uunin ja lattioiden siivous. Jepajee juuri tuli tieto, että peräkärryn akseli? on hajalla. Tosi kiva juttu joo ja pikkuveli, jonka piti tulla auttamaan kantamisessa, on kuumeessa. Loisto perjantai siis tulossa ja saas nähdä pääsenkö mä täältä mihinkään ennen sunnuntaita:/ Kaiken lisäksi oon nukkunu vain 4-5h, vaikka kuvittelin, että sen eilisen huhkimisen jälkeen uni ois maittanu, mutta ei. Niimpä tämä täti on keskellä yötä katsonut pari leffaa ja Martinan & Eskon vikan vauvakuume jakson :D Juu ja sitten jossain vaiheessa ehkä noin puoli kahden-kahden aikaan oon kossahtanu ja heräilin ihanaan aamuun klo 6.15!

Ääh en enää pysty oikein keskittymään tähän kirjoittamiseen kun mieli on ihan sekava tai siis stressiä pukkaa ikävästi. Tuo pikkuveikkokaan ei ole yhtään hipsutellut. Voisi kyllä edes pikkasen, niin stressi äiskäkin pääsis ilakoimaan edes vähän. Noh nyt mä aloitan ton viimesen urakan uuteen kotiin pääsyn toivossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti